Ruoan tuotanto aiheuttaa merkittävän osan vesistöjä rehevöittävistä päästöistä ja ilmastovaikutuksista. Suurin osa Itämeren ravinnekuormasta tulee maataloudesta ja erityisesti rehuntuotannosta, johon käytetään yli puolet peltopinta-alasta Itämeren ympäristössä. Tehoeläintuotanto suurissa yksiköissä aiheuttaa myös lantaongelman, joka usein johtaa ylilannoitukseen ja sitä kautta lisääntyvään ravinteiden huuhtoutumiseen.
Pienennät ruoan ympäristövaikutuksia lisäämällä kasvisten osuutta ruokavaliossa, vähentämällä lihan määrää ja suosimalla luomutuotteita. Luomuviljelyssä ravinteet pyritään kierrättämään mahdollisimman tarkoin, eikä tuotannossa käytetä ympäristölle – myös vesieliöille – haitallisia torjunta-aineita. Ruokahävikkiin on myös hyvä kiinnittää huomiota, sillä kun syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin, kaikki sen tuotannon aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan. Suosi lähellä tuotettuja tuotteita, jolloin kuljetusmatkojen aiheuttamat typpipäästöt vähenevät.
Luonnonkalojen pyydystäminen poistaa ravinteita vedestä ja vähentää rehevöitymistä, kun taas kalankasvatus lisää rehevöitymistä. Erityisesti kannattaa suosia särkikaloja, joita ei ole yleisesti totuttu näkemään ruokapöydissä, mutta jotka ovat kuitenkin hyviä ruokakaloja. Näitä ovat muun muassa särki ja lahna.
EU:n lainsäädännön myötä eloperäistä jätettä ei saa vuoden 2016 jälkeen sijoittaa kaatopaikoille. Biojätteet tulisi jatkossa ohjata entistä paremmin hyötykäyttöön: joko kompostointi- tai biokaasulaitokseen, polttolaitokseen tai kiinteistön omaan kompostiin. Ympäristöystävällisintä ruoan tähteiden kompostointi on omalla kotipihalla, jolloin niiden ravinteet saadaan nopeammin kiertoon ja hyötykäyttöön paikallisesti. Luonnon ravinnekierto perustuu siihen, että hajottajat palauttavat kuolleen eloperäisen aineen takaisin käyttökelpoisiksi ravinteiksi uusille kasveille. Kompostoinnissa luodaan hajottajaeliöille mahdollisimman hyvät olosuhteet toimia. Puutarhassa kompostimullan käytöllä on useita hyötyjä, sillä kompostimullan humus mm. parantaa maan vedenpidätyskykyä ja kykyä sitoa ravinteita.
Vaatteet
Merkittävä osa vaatteen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista syntyy käytön – pesun ja huollon – yhteydessä. Vähentämällä pesukertoja ja käyttämällä ympäristöystävällisiä pesuaineita voit vaikuttaa ympäristökuormaan. Käytä vaatteet loppuun, pidennä niiden käyttöikää korjaamalla ja suosi käytettyjä vaatteita, sillä uusien vaatteiden tuotanto vaatii materiaalista riippuen paljon vettä ja energiaa.
Vaatteiden tuotanto on siirtynyt suurilta osin ulkomaille, jolloin tuotannon ympäristövaikutukset kuormittavat valmistusmaata. Esimerkiksi puuvilla vaatii kasvaakseen runsaasti vettä ja torjunta-aineita. Sitä kasvatetaan jo ennestään niukkavetisillä alueilla ja usein on jouduttu turvautumaan keinokasteluun. Yhden farkkuparin valmistus kuluttaa vettä 10 800 litraa.