Ekosysteemipalvelut

Luonto tarjoaa runsaasti ekosysteemipalveluita. Niillä tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Näitä ovat mm. raitis ilma ja happi, virkistys, raaka-aineet, reitit, ruoka

sade, puhdas juomavesi, pölytys, biologinen tuholaisten torjunta, multa. Näiden taustalla on luonnon monimuotoiset prosessit.

Kaikelle maapallon elämälle välttämätön kasvien yhteyttäminen eli fotosynteesi tuottaa meille puhdasta ilmaa ja ravintoa. Metsät ja suot sitovat ilmakehän hiilidioksidia ja ovat merten ohella suuria hiilinieluja. Suo ja metsämaa pidättävät sadevesiä ja vähentävät tulvahaittoja. Samalla ne suodattavat vedestä ravinteita ja kiintoainesta. Metsät tarjoavat myös ilmaista ravintoa sekä lääkeaineita.

Pölytys on ravinnontuotannon elinehto, sillä se mahdollistaa kasvien siementen ja hedelmien tuotannon. Osa kasveista pölyttyy tuulen avulla tai ovat itsepölytteisiä, mutta eläimillä on myös merkittävä rooli pölytyksessä. Suomessa tärkeimpiä pölyttäjiä ovat hyönteiset kuten mehiläiset, kimalaiset ja perhoset. Mehiläispopulaatioiden pienenemisellä olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

Maaperän hajottajaeliöillä kuten mikrobeilla ja sienillä on tärkeä merkitys ravinteiden ja hiilen kiertokulussa. Hajottajat muuttavat kuolleen eloperäisen aineen takaisin kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Jotkin bakteerit pystyvät muuttamaan ihmisille ja luonnolle haitallisia aineita haitattomaksi, joten ne edesauttavat maaperän puhdistumista.

Luonnosta saatavat virkistyspalvelut ovat myös tärkeitä ihmisten henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Luonto tarjoaa kauniita maisemia, äänimaisemia, tuoksuja, lenkkeilymaastoja tai vaikka inspiraatiota kuvataiteen, musiikin tai kirjallisuuden harrastajille ja ammattilaisille.

Luonnon monimuotoisuus on edellytys näiden palveluiden säilymiselle. Ekosysteemien osat ovat riippuvaisia toisistaan, ja siksi ne ovat myös haavoittuvaisia ihmisen toiminalle. Luonnon ekosysteemejä tuhoavat maatalouden tehostaminen, kaupungistuminen, maaperän pilaantuminen, ilmastonmuutos ja vieraslajit, jotka kilpailevat alueiden alkuperäisten kasvien ja eläinten elintilasta. Itämeren ekosysteemejä erityisesti uhkaa rehevöityminen ja erilaiset haitalliset aineet. Luonnon yksipuolistuminen heikentää sen kykyä tuottaa palveluita ja toipua häiriöistä.

Ekosysteemipalvelut voidaan jaotella seuraavasti:

  • Tarjontapalvelut tarjoavat luonnosta saatavia hyödykkeitä kuten ruokaa, vettä ja puuta.
  • Sääntelypalvelut säätelevät ilmastoa, veden määrää, pohjavesien muodostumista, jätteen kiertoa ja tautien leviämistä.
  • Kulttuuripalvelut ovat palveluita, jotka edistävät henkistä ja fyysistä hyvinvointiamme kuten maisema tai virkistyspalvelut
  • Tukipalvelut sisältävät kasvun ja tuotannon perustat maannostumisen, fotosynteesin ja ravinteiden kierron.

Ekosysteemipalveluita pidetään yleensä itsestäänselvyyksinä ja niiden rahallinen arvottaminen on haastavaa. Luonnon tuottamien palveluiden arvoa ei ole aiemmin huomioitu taloudellisissa laskelmissa, yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tai luonnonvarojen käytön suunnittelussa. Ekosysteemipalvelu -käsite on luotu hahmottamaan luonnon rahallista arvoa yhteiskunnalle.