Sanavertailut
|
viro |
suomi |
vatja |
inkeri |
ruotsi |
venäjä |
|---|---|---|---|---|---|
|
ader |
aura |
adra |
adra |
plog |
плуг |
|
aer |
airo |
airo |
airo |
åra |
весло |
|
ahven |
ahven |
ahvõn |
ahven |
abborre |
окунь |
|
haug ~ havi |
hauki |
autši |
haugi |
gädda |
щука |
|
hobune |
hevonen |
opõnõ |
hepoin |
häst |
лошадь |
|
juua |
juoda |
juvva |
joovva |
dricka |
пить |
|
juus (juuksed) |
hius |
ivus |
hius |
hår |
волос |
|
kaer |
kaura |
kagra |
kagra |
hagre |
овëс |
|
karta ~ peljata |
pelätä |
pellätä |
pölädä |
frukta |
бояться |
|
kask ~ kõiv |
koivu |
kahtši |
koivu |
björk |
берëза |
|
kass |
kissa |
katti |
kasi |
katt |
кошка |
|
kilu |
kilohaili |
aili |
haili |
kilo, kila (Erts) |
килька |
|
koha (kala) |
kuha |
kuha |
kuha |
gös |
судак |
|
kolm |
kolme |
kõlmõd |
kolmed |
tre |
три |
|
kärbes |
kärpänen |
tšärpane |
kärpäin |
fluga |
муха |
|
küüs |
kynsi |
tšüüsi |
küns |
nagel |
ноготь |
|
laine |
laine |
lainõ |
laine |
våg |
волна |
|
laps |
lapsi |
lahsi |
laps |
barn |
ребëнок |
|
leib |
leipä |
leipä |
leibä |
bröd |
хлеб |
|
lõhi |
lohi |
lõhi |
lohi |
lax |
лосось |
|
lääs |
länsi |
lääsi |
läns |
väst |
запад |
|
meri |
meri |
meri |
meri |
hav |
море |
|
murakas |
muurain |
muraga |
muuran |
hjortron |
ежевика |
|
mõrd |
merta |
mõrta |
merda |
mjärde |
мерëжа |
|
märg ~ lige |
märkä |
märtšä |
märgä |
blöt |
мокрый |
|
noot |
nuotta |
nootta |
nootta |
not |
невод |
|
nõel |
neula |
nigla |
neegla |
nål |
игла |
|
oksendada |
oksentaa |
õhsõta |
oksendaa |
kräkas |
рвать |
|
paat ~ vene |
paatti vene |
paatti vene |
paatti vene |
båt båt |
лодка лодка |
|
pesta ~ mõsta |
pestä |
pesä |
pessä |
tvätta |
мыть |
|
pihlakas |
pihlaja |
pihlaga |
pihlaja |
rönn |
рябина |
|
puri |
purje |
purjõ |
purje |
bör 'pärituul' |
Парус
|
|
rand |
ranta |
ranta |
randa |
strand |
берег |
|
sadam |
satama |
satama |
sattaama |
stad |
порт |
|
sisask ~ ööbik |
sisava ~ satakieli |
sizas |
sissava |
näktergal |
соловей |
|
sõudma |
soutaa |
sõutaa |
soutaa |
ro |
грести |
|
torm |
myrsky |
tormi |
tormi |
storm |
штурм |
|
tükk |
tykky |
tükkü |
tükkü |
stycke |
штук |
|
tütar |
tytär |
tütär |
tüär |
dotter |
дочь |
|
ujuda |
uida |
ujua |
ujjuua |
simma |
плавать |
|
vend ~ veli |
veli |
velli |
veljä |
broder |
брат |
|
õng |
onki |
õntši |
ongi |
metspö |
удочка |
Esimerkkkejä suomalaisista lainasanoista viron kielessä:
aare (< aarre), anastada (< anastaa), harras (< harras), julm (< julma), jäik (< jäykkä), kaadama (< kaataa), kuva (< kuva), lakkama (< lakata), masendus (< masennus), mehu (< mehu), raev (< raivo), retk (< retki), romu (< romu), sangar (< sankari), suhe (< suhde), sünge (< synkkä), tehas (< tehdas), uljas (< uljas), vaist (< vaisto), vihjata (< vihjata).
Esimerkkejä ruotsalaisista lainasanoista viron kielessä:
haalama (< hala), hauskar (< auskar), kratt (< Erts skratt), kriim (< grīma), kroonu (< krona), kuunar (< skonare), moor (< mor), näkk (< näck), parkal (< barkare), plika (< flicka), reede (< frēdagher), riik (< rīke), räim (< Erts strämg), taldrik (< tallrik), tasku (< taska), tont (< Erts tont), tünder (< tunner), viiger (< Erts vīkar), värd (< värdh)
Esimerkkejä venäläisistä lainasanoista viron kielessä:
kalavinskid (< голова), kapsas (< капуста), karman (< карман), kopikas (< копейка), kopsik (< ковшик), lodka (< лодка), mahorka (< махорка), majakas (< маяк), munder (< мундир), padavai (< подавай < подавать), parsa (< баржа), pohmell (< похмелье), prosta (< просто), präänik (< пряник), puhvet (< буфет), puravik (< боровик), rubla (< рубль), sumadan (< чемодан), tatar (< татарка), troska (< дрожки), turakas (< дурак), tökat (< дëготь), vaaritama (< варить)
Esimerkkejä virolaisista lainasanoista Kaakkois-Suomen murteessa:
saija, sepikki, suppi, kuokki, putru, tüömies ('pärm'), kulppi, solkkia ('solkida')
kammeljas, kilo ('kilu'), masti, pitkäsilmä ('pikksilm, kiiker'), helmar ('helmar, aerupide')
sielikku, polle, tanu, ummiskenkä jne (Mägiste 1933: 373-375)
Kirjallisuutta lisätiedoksi Viron ja Suomen suhteista
- Luts, Arved 1960. Rändpüügist eesti merekalastuses. - Etnograafiamuuseumi aastaraamat XVII. Tartu, lk 129-168.
- Luts, Arved 1969. Soomlaste silgukaubandus Viru rannikul. - Etnograafiamuuseumi aastaraamat XXIV. Tallinn, lk 288-318.
- Must, Mari 1995. Kirderannikumurde tekstid. Eesti murded V. Toimetanud Helmi Viires. Eesti TA Eesti Keele Instituut. Tallinn.
- Must, Mari 1987. Kirderannikumurre. Häälikuline ja grammatiline ülevaade. Eesti NSV Teaduste Akadeemia Keele ja Kirjanduse Instituut. Tallinn: Valgus.
- Mägiste, Julius 1933. Mis on soomlased laenanud eesti keelest? - Eesti Kirjandus nr 8, lk 368-377.
- Raun, Alo 1939. Soome ja eesti keele vastastikest suhetest. - Eesti Keel nr 6, lk 139-162.
- Söderman, Tiina 1996. Lexical characteristics of the Estonian North Eastern coast dialect. Acta Universitatis Upsaliensis 24. Uppsala.
- Toikka, Kaja 2003. Kirderannikumurde idaosa murde- ja keelekontaktid. Tallinn: TPU Kirjastus.