Kielivertailu

Sanavertailut

viro

suomi

vatja

inkeri

ruotsi

venäjä

ader

aura

adra

adra

plog

плуг

aer

airo

airo

airo

åra

весло

ahven

ahven

ahvõn

ahven

abborre

окунь

haug

~ havi

hauki

autši

haugi

gädda

щука

hobune

hevonen

opõnõ

hepoin

häst

лошадь

juua

juoda

juvva

joovva

dricka

пить

juus (juuksed)

hius

ivus

hius

hår

волос

kaer

kaura

kagra

kagra

hagre

овëс

karta

~ peljata

pelätä

pellätä

pölädä

frukta

бояться

kask

~ kõiv

koivu

kahtši

koivu

björk

берëза

kass

kissa

katti

kasi

katt

кошка

kilu

kilohaili

aili

haili

kilo, kila

(Erts)

килька

koha (kala)

kuha

kuha

kuha

gös

судак

kolm

kolme

kõlmõd

kolmed

tre

три

kärbes

kärpänen

tšärpane

kärpäin

fluga

муха

küüs

kynsi

tšüüsi

küns

nagel

ноготь

laine

laine

lainõ

laine

våg

волна

laps

lapsi

lahsi

laps

barn

ребëнок

leib

leipä

leipä

leibä

bröd

хлеб

lõhi

lohi

lõhi

lohi

lax

лосось

lääs

länsi

lääsi

läns

väst

запад

meri

meri

meri

meri

hav

море

murakas

muurain

muraga

muuran

hjortron

ежевика

mõrd

merta

mõrta

merda

mjärde

мерëжа

märg

~ lige

märkä

märtšä

märgä

blöt

мокрый

noot

nuotta

nootta

nootta

not

невод

nõel

neula

nigla

neegla

nål

игла

oksendada

oksentaa

õhsõta

oksendaa

kräkas

рвать

paat

~ vene

paatti

vene

paatti

vene

paatti

vene

båt

båt

лодка

лодка

pesta

~ mõsta

pestä

pesä

pessä

tvätta

мыть

pihlakas

pihlaja

pihlaga

pihlaja

rönn

рябина

puri

purje

purjõ

purje

bör 'pärituul'

Парус

 

rand

ranta

ranta

randa

strand

берег

sadam

satama

satama

sattaama

stad

порт

sisask

~ ööbik

sisava

~ satakieli

sizas

sissava

näktergal

соловей

sõudma

soutaa

sõutaa

soutaa

ro

грести

torm

myrsky

tormi

tormi

storm

штурм

tükk

tykky

tükkü

tükkü

stycke

штук

tütar

tytär

tütär

tüär

dotter

дочь

ujuda

uida

ujua

ujjuua

simma

плавать

vend ~ veli

veli

velli

veljä

broder

брат

õng

onki

õntši

ongi

metspö

удочка

 

Esimerkkkejä suomalaisista lainasanoista viron kielessä:

aare (< aarre), anastada (< anastaa), harras (< harras), julm (< julma), jäik (< jäykkä), kaadama (< kaataa), kuva (< kuva), lakkama (< lakata), masendus (< masennus), mehu (< mehu), raev (< raivo), retk (< retki), romu (< romu), sangar (< sankari), suhe (< suhde), sünge (< synkkä), tehas (< tehdas), uljas (< uljas), vaist (< vaisto), vihjata (< vihjata).

Esimerkkejä ruotsalaisista lainasanoista viron kielessä:

haalama (< hala), hauskar (< auskar), kratt (< Erts skratt), kriim (< grīma), kroonu (< krona), kuunar (< skonare), moor (< mor), näkk (< näck), parkal (< barkare), plika (< flicka), reede (< frēdagher), riik (< rīke), räim (< Erts strämg), taldrik (< tallrik), tasku (< taska), tont (< Erts tont), tünder (< tunner), viiger (< Erts vīkar), värd (< värdh)

Esimerkkejä venäläisistä lainasanoista viron kielessä:

kalavinskid (< голова), kapsas (< капуста), karman (< карман), kopikas (< копейка), kopsik (< ковшик), lodka (< лодка), mahorka (< махорка), majakas (< маяк), munder (< мундир), padavai (< подавай < подавать), parsa (< баржа), pohmell (< похмелье), prosta (< просто), präänik (< пряник), puhvet (< буфет), puravik (< боровик), rubla (< рубль), sumadan (< чемодан), tatar (< татарка), troska (< дрожки), turakas (< дурак), tökat (< дëготь), vaaritama (< варить)

Esimerkkejä virolaisista lainasanoista Kaakkois-Suomen murteessa:

saija, sepikki, suppi, kuokki, putru, tüömies ('pärm'), kulppi, solkkia ('solkida')

kammeljas, kilo ('kilu'), masti, pitkäsilmä ('pikksilm, kiiker'), helmar ('helmar, aerupide')

sielikku, polle, tanu, ummiskenkä jne (Mägiste 1933: 373-375)

Kirjallisuutta lisätiedoksi Viron ja Suomen suhteista

  • Luts, Arved 1960. Rändpüügist eesti merekalastuses. - Etnograafiamuuseumi aastaraamat XVII. Tartu, lk 129-168.
  • Luts, Arved 1969. Soomlaste silgukaubandus Viru rannikul. - Etnograafiamuuseumi aastaraamat XXIV. Tallinn, lk 288-318.
  • Must, Mari 1995. Kirderannikumurde tekstid. Eesti murded V. Toimetanud Helmi Viires. Eesti TA Eesti Keele Instituut. Tallinn.
  • Must, Mari 1987. Kirderannikumurre. Häälikuline ja grammatiline ülevaade. Eesti NSV Teaduste Akadeemia Keele ja Kirjanduse Instituut. Tallinn: Valgus.
  • Mägiste, Julius 1933. Mis on soomlased laenanud eesti keelest? - Eesti Kirjandus nr 8, lk 368-377.
  • Raun, Alo 1939. Soome ja eesti keele vastastikest suhetest. - Eesti Keel nr 6, lk 139-162.
  • Söderman, Tiina 1996. Lexical characteristics of the Estonian North Eastern coast dialect. Acta Universitatis Upsaliensis 24. Uppsala.
  • Toikka, Kaja 2003. Kirderannikumurde idaosa murde- ja keelekontaktid. Tallinn: TPU Kirjastus.